Selluloosalla on mahdollisuus säilyä tulevaisuudessakin suomalaisen talouden tukijalkana. Kolmivuotinen ACel-tutkimusohjelma vauhditti selluloosapohjaisten materiaalien uudenlaista hyödyntämistä ja Suomen kansainvälistä asemaa alan kärkimaana.
Tarve uusiutuvien materiaalien kehittämiselle on akuutti. Haaste on löytää ominaisuuksiltaan ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä materiaaleja, jotka päihittäisivät öljypohjaiset tekstiilikuidut ja muovit. Juuri tähän vastasi pitkäjänteistä työtä jatkanut ACel-tutkimusohjelma, jossa mukana oli myös joukko innovatiivisia materiaaleja etsineitä yrityksiä metsäjäteistä Marimekkoon. Kaiken kaikkiaan ACelissa työskenteli 9 yritystä ja 6 suomalaista tutkimuslaitosta. Tämän lisäksi yhteistyötä tehtiin myös pk-yritysten ja suunnittelijoiden kanssa.
– Korkeimman tason tavoitteena oli luoda uusia selluloosatuotteita, jotka eivät ole perinteistä kartonkia tai paperia. Tässä painotettiin kolmea eri aluetta: tekstiilikuituja, lämpömuokattavia materiaaleja sekä selluloosakemikaaleja. Tavoitteena oli näillä alueilla luoda pohjaa perustiedolle selluloosan muokattavuudesta sekä tehdä jo demotuotteita, kertoo hankkeen ohjelmapäällikkönä toiminut Juha Leppävuori.
Tavoitteet saavutettiin hyvin. Demotuotteina syntyi mm. puupohjaisia Ioncell-kankaita Marimekolle, Ioncell-pohjainen kännykkäkotelo, lämpömuokattuja kartonkivuokia ja biokomposiitista valmistettu designtuoli. Myös biopohjaisten aineiden käyttämisessä vedenpuhdistukseen saavutettiin merkittäviä edistysaskeleita.
Selluloosan uudenlaisen hyödyntämisen tutkimuksessa päästiin niin pitkälle, että Leppävuori uskoo kehitystyön olevan jatkossa entistä enemmän yritysvetoista. Jo nyt kokonaisarvoltaan noin 9 miljoonan euron hankkeesta neljäsosa rahoituksesta tuli yrityksiltä. Julkiset tutkimuslaitokset rahoittivat hankkeesta 15 prosenttia ja Tekes 60 prosenttia.
”Mahdottoman hyvä potentiaali”
Leppävuori kiittelee saavutettuja tuloksia, joista yksi tärkein on perustietämyksen lisääntyminen selluloosan olemuksen ja kemian ymmärtämiseksi. ACelin ja sitä edeltävien hankkeiden myötä Suomi on tässä tiedossa kärkipäässä ja osaaminen maailman vahvinta. Ei siis ihme, että hanke tuloksineen on kiinnostanut kansainvälisesti. Myös tutkimusyhteistyötä on tehty yli rajojen.
Se kuinka pian tuotteita nähdään kuluttajien saatavilla on pitkälti kiinni yritysten tahtotilasta. Ainesta tukijalaksi perinteisen metsäteollisuuden rinnalle tai tilalle on jo:
– Tässä on mahdottoman hyvä potentiaali. Perinteisellä selluloosaliiketoiminnalla menee tällä hetkellä hyvin. Kaikki uudet tuotteet, joita hankkeessa testattiin sekä muut mahdollisuudet, joihin selluloosa pystyy, ovat perinteistä sellutuotetta vielä arvokkaampia. Jos tuotteen arvo saadaan tuplattua tai kasvatettua ylipäätään, niin kyllä se ennen pitkää vaikuttaa kansantalouteenkin, Leppävuori muistuttaa.
ACel-tutkimusohjelma (Advanced Cellulose to Novel Products) käynnistyi vuonna 2014 ja päättyi elokuussa 2017. Hanke oli jatkumo pitkäjänteiselle yhteistyölle, jonka valtaosa kumppaneista oli aloittanut jo vuonna 2009 FuBio-tutkimusohjelmassa.
